Joogamatka, alku ja muutama muuttuja.
Hierojalla käynnistä se lähti. Tai ehkä sittenkin siitä että selkä meni keväänä jolloin radiossa soi Palefacen …..pysy liikkees, älä pysähdy, pysy liikkeellä. Ja kun pääsin liikkeelle selkäkivun helpotettua en juurikaan malttanut pysähtyä. Onneksi tajusin jatkuvan "jumppaamisen" vastapainona käydä hierojalla ja siellä ilmaisin tarpeen venyttelyyn ja suositukseksi tuli jooga. Joogahan sai heti pauloihinsa. Ei tarvitse puhua kenellekään, oma matto luo turvalliset rajat muilta, vain hengittää ja unohtaa hetkeksi kaikki. Haasteena alkuun korona aika ja itsekriittisyys. Mutta jatkuvasti huomasin venyttäväni rajojani. Mielenkiinto ja joogan synnyttämä tunne voittivat aina epäluulon. Ehkä ne olivat nuo itsetunnon taistelut jotka sivuuttivat kehon huomioimisen, sen että selkävaivat jälleen palasivat. Hetken pelkäsin, että joogalle tulee totaali stoppi, mutta sitten lähdettiin alusta. Helpotetuin asanoin ja kehoa kuunnellen. Kun kuunteli kehoaan ja usko harjoitukseen palasi, niin mietteet kääntyivät tutkailemaan myös sisäisiä asioita. Koputtelemaan vuosikymmenten kasvattamaa suojapanssaria. Siinäpä sitä haastetta riittääkin.
Mutta Palefacen Takas kotiin -biisin palatakseni; ….. kädet ilmaan, päästä irti hyvää matkaa….